Rikosprosessin alkaessa, lapsella ei tällä hetkellä ole rikosoikeudellista statusta. Tämä tarkoittaa, että häntä ei nähdä asianomistajana eli rikoksen uhrina.
- Tämän lakimuutoksen myötä lapsella olisi oikeus avustajaan, joka prosessin ajan ajaisi lapsen oikeuksia niin esitutkinnassa kun käräjäistunnoissa. Lapsilla olisi myös oikeus vahingonkorvauksiin, Somppi sanoo.
Sompin mukaan tämä vahvistaisi lasten asemaa perheväkivaltatapauksissa. Lakimuutos olisi myös tärkeä yhteiskunnallinen kannanotto, että yhteiskunta ei hyväksy lapsen näkemää perheväkivaltaa.
- Lapsen näkemä väkivalta vaikuttaa lapsen sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Vanhempien perheväkivalta vaikuttaa lapseen samalla tavalla, kuin jos väkivalta kohdistuisi suoraan lapseen, Somppi sanoo.
Tämä on erityisen haitallista lapselle koska kyseessä on kiintymyshenkilöistä, joiden pitäisi tarjota lapselle turvallinen lapsuus.
- Tutkimukset viittaavat siihen, että perheväkivaltaa todistanut lapsi kärsii tulevaisuudessa vaikeuksista sosiaalisessa kanssakäymisessä ja kokee ongelmia lähisuhteissaan. Aggressiivisuus, masennus sekä epäsosiaalinen käyttäytyminen ovat tavallisia oireita. Lapsi voi omaksua haitallisia malleja väkivallasta parhaana tapana kontrolloida konfliktitilanteita, Somppi sanoo.
Iso-Britanniassa, Unkarissa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa on jo olemassa lakeja, joissa lapset nähdään asianomistajina, jos he todistavat väkivaltaa omassa kodissaan. Ruotsissa käydään parhaillaan keskustelua vastaavasta lakimuutoksesta ja äänestys tapahtuu tammikuussa 2021.
- Myös Suomessa on aika myöntää lapsille rikosoikeudellinen status, kun he näkevät väkivaltaa omassa kodissaan. Tämä on tärkeä askel, jolla teemme Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan, Somppi sanoo.
Lisätietoja:
Sari Somppi, varapuheenjohtaja
puh. 044-557 5246
